Hengari-ongelma ja Suur-Unkari
Edellisessä kirjoituksessani mainitsin ohimennen hengarien osto-asian, varmastikin lukija ohitti maininnan maininnan nopeasti ja sitä enempiä miettimättä. Haluan kuitenkin korostaa tämän hengari-ongelman vaivanneen minua ja kämppistäni pitkään ja luoneen melko harmittavan varjon muuten niin onnelliseen eurooppalaiseen elämäntapaamme.
Hengarithan ovat arkisia ja tarpeellisia esineitä joita me länsimaiden ihmiset pidämme itsestäänselvyytenä ja vain harvoin uhraamme niille juuri ajatuksia. Minun aivoni joutuivat askartelemaan paljon tämän asian kimpussa. Vuokraisäntämme oli nimittäin varustanut asuntomme kiitettävästi huonekaluin ja keittiötarvikkein, mutta hengareita ei ollut. Kämppiksenikin oli unohtanut Suomesta tuomansa vaateripustimensa edelliseen asuinpaikkaamme, vaihto-opiskelijain keskuudessa kyseenalaista mainetta nauttivaan, Tisza Sport Hotel:iin.
Vierailin monenlaisissa tavarataloissa ja sekatavaraliikkeissä koskaan kuitenkaan vaateripustimia löytämättä. Paikallinen oppaamme hra I neuvoikin minulle erään liikkeen josta hengareita olisi pitänyt löytyä mutta unohdin monimutkaiset englanninkieliset opastukset.
Eräänä päivänä sitten tapasin espanjalaista vaihto-opiskelijatarta, joka oli ollut Szegedissä jo yhden lukukauden kauemmin, ja päätinkin vaatia häntä kertomaan mistä kaivattuja esineitä löytyisi. Tajusin kuitenkin etten tiennyt vaateripustinta tarkoittavaa englanninkielistä sanaa ja jouduin käyttämään varmaankin 15 minuuttia aikaa selittääkseni mitä olin vailla. Viimein yhteisymmärryksen löydyttyä minut opastettiinkiin muovista valmistettuja esineitä myyvään liikkeeseen, josta hengareita lopulta löytyikin.
Hengari-ongelman ratkeamisen voidaan sanoa huomattavissa määrin helpottaneen vaatteiden kuivaukseen ja säilytykseen liittyviä kysymyksiä.
Kiinnostavana sivuhuomautuksena muuten mainittakoon että Unkarissa ei ole harvinaista nähdä ravintoloiden, baarien, pikaruokaloiden ja koululuokkien seinillä roikkumassa Suur-Unkarin karttaa, karttaa Unkarista ennen toisen maailmansodan jälkeisiä aluemenetyksiä. Toivoisin tavan yleistyvän Suomessakin!
Hengarithan ovat arkisia ja tarpeellisia esineitä joita me länsimaiden ihmiset pidämme itsestäänselvyytenä ja vain harvoin uhraamme niille juuri ajatuksia. Minun aivoni joutuivat askartelemaan paljon tämän asian kimpussa. Vuokraisäntämme oli nimittäin varustanut asuntomme kiitettävästi huonekaluin ja keittiötarvikkein, mutta hengareita ei ollut. Kämppiksenikin oli unohtanut Suomesta tuomansa vaateripustimensa edelliseen asuinpaikkaamme, vaihto-opiskelijain keskuudessa kyseenalaista mainetta nauttivaan, Tisza Sport Hotel:iin.
Vierailin monenlaisissa tavarataloissa ja sekatavaraliikkeissä koskaan kuitenkaan vaateripustimia löytämättä. Paikallinen oppaamme hra I neuvoikin minulle erään liikkeen josta hengareita olisi pitänyt löytyä mutta unohdin monimutkaiset englanninkieliset opastukset.
Eräänä päivänä sitten tapasin espanjalaista vaihto-opiskelijatarta, joka oli ollut Szegedissä jo yhden lukukauden kauemmin, ja päätinkin vaatia häntä kertomaan mistä kaivattuja esineitä löytyisi. Tajusin kuitenkin etten tiennyt vaateripustinta tarkoittavaa englanninkielistä sanaa ja jouduin käyttämään varmaankin 15 minuuttia aikaa selittääkseni mitä olin vailla. Viimein yhteisymmärryksen löydyttyä minut opastettiinkiin muovista valmistettuja esineitä myyvään liikkeeseen, josta hengareita lopulta löytyikin.
Hengari-ongelman ratkeamisen voidaan sanoa huomattavissa määrin helpottaneen vaatteiden kuivaukseen ja säilytykseen liittyviä kysymyksiä.
Kiinnostavana sivuhuomautuksena muuten mainittakoon että Unkarissa ei ole harvinaista nähdä ravintoloiden, baarien, pikaruokaloiden ja koululuokkien seinillä roikkumassa Suur-Unkarin karttaa, karttaa Unkarista ennen toisen maailmansodan jälkeisiä aluemenetyksiä. Toivoisin tavan yleistyvän Suomessakin!
posted by Jaakko at 4:55 PM
1 Comments:
Sunnuntaina kävin jonkinlaisilla markkinoilla ja kaikkein suosituin oli Unkarin lippuja ja Suur-Unkarin karttoja myyvä koju! Itse ostin kuitenkin eräänlaisen pillin jolla voi tuottaa äärimmäisen voimakkaita ja erikoislaatuisia ääniä. Yritän nauhoittaa jotain ja panna jakoon internettiin. Pilli on siitä mukava että eri säveleiden tuottamiseen ei käytetä reikiä tai sormia vaan samoja lihaksia kuin laulamisessa! Pilli onkin pikemminkin eräänlainen vahvistin!
Eilen kävin myös ensimmäistä kertaa treffeillä unkarilaisen tytön kanssa ja lopulta jouduin laulamaan suomalaisia tangoja Unkarin yössä!
Post a Comment
<< Home