Merkillinen laite

Tähän mennessä olen kertonut Teille, kunnianarvoisa lukijani, blogissani lähes yksinomaan vain yleisistä kysymyksistä, hintatasosta ja kielestä, joskin on myönnettävä, että kieli-asioita käsittelevää kirjoitustani elävöitin kolmella anekdootilla. Haluan kuitenkin näiden luonteeltaan melko abstraktien selontekojen jälkeen palkita lukijani muistelemalla erästä hauskaa ja kiinnostavaa tapausta, jonka eräs osapuoli sain itse olla.

En ole maininnut, mutta asuinhuoneistoni alakerrassa sijaitsee jonkinlainen maaliliike. Muuan aamu sitten lähtiessämme yhtä aikaa asuintoverini kanssa residenssiltämme, tervehtivät maaliliikkeen tytöt meitä pihalla ja alkoivat keskustella meille unkarin kielellä. Kerroimme ettemme osaa unkaria, ja he etteivät osaa englantia. Kielimuurista huolimatta tunnisti, unkaria muutaman kurssin opiskellut, kämppikseni heidän kysyvän asummeko yläkerrassa, johon vastasimme myöntävästi: ”Igen”. Tämän jälkeen meidät viittoiltiin ja pyydettiin sisälle liikehuoneistoon. Tilanne oli salaperäisyydessään kutkuttava. En tiedä, mitä kämppikseni arveli tapahtuvan, mutta itse arvelin meidän pian saavan jonkinlaisen tupaantuliaislahjan.

Joka tapauksessa meidät ohjattiin aivan maaliliikkeen perälle ja merkillisen kojeen äärelle. En osaa sanoa tarkalleen, mikä tämä laite oli tai mitä tarkoitusta varten se oli kehitetty. Monet ihmiset, joiden kanssa olen jälkeenpäin asiasta keskustellut, ovat epäilleet kysymyksessä olleen jonkinlaisen maalinsekoittajan. Myyjättäret jatkoivat unkarinkielistä puhettaan ja viittoilivat salaperäistä laitetta kohti. Aavistin jo ettei kysymyksessä ollut tupaantuliaislahja, vaan haluttiin kysyä jotakin.

Ehkäpä yhteisymmärrystä ja selvyyttä ei olisi milloinkaan löytynyt ilman kehittyneen tietotekniikan apua. Myyjättäret ohjasivat meidät kassalle, tietokoneen äärelle ja avasivat jonkinlaisen sanakirjaohjelman, mistä etsittiin sana: ”noise” ja ymmärsimme jo mistä oli kyse. Tuottiko kone meille yläkerran asukkaille häiritsevää ääntä? Vastasimme: ”Nem noise, nem noise!” ja nyökyttelimme ja hymyilimme ja lopulta olimme iloisia kaikki ja itse kukin jatkoimme matkaamme kuka minnekin.